Leirimuistot

Eugmo Youth Camp 2006 päättyi viime sunnuntaina ja mieli tuntuu jääneen sinne Eugmon rannoille. Jälleen kerran saimme viettää helteisen mukavan leirin kaikkine kommelluksineen. Mieli on haikea, siitä ei pääse minnekkään. Siispä kelataan leiri vielä läpi.

Keskiviikkoillan aikana saavuttiin paikalle ja pian palautuikin mieliin nelirivi leirimarsun johdolla. Kuutisenkymmentä leiriläistä viritteli rivejä kuntoon ja onnistuihan se kunhan rivin muodostamisen perusteet oli selvitetty. Leirimarsun isällinen ote sai osalle tympeän hymyn suupieleen, rivissä kun ei sallittu minkään tyylistä hötkyilyä. Loppuilta menikin leiriläisiin tutustuessa ja saunoessa.

Torstaina päästiin sitten kunnolla vauhtiin sotilaallisen aamulenkin siivittämänä. Raija Oikarisen opetustunnilla kuultiin opetusta, joka ei jättänyt varmaankaan ketään kylmäksi. Opetuslapseus tuli selväksi ja monet muut hienot terveen hengellisen elämän perus elementit. Pienemmällä kokoonpanolla aamusta paikalla ollut Heavenly Praise johdatteli rukoilemaan, ylistämään ja kiittämään Jumalaa kaikesta hyvästä. Siitä olikin hyvä jatkaa päivän muihin touhuihin. Vapaata ulkoilua ja uintia tarjosi osaltaan pilvetön taivas ja n. 24 asteen lämpötila.

Iltanuotio olikin sitten leiriläisten vastuulla. Ohjelma ei syrjinyt nauruhermoja, eikä syvällisempi puolikaan jäänyt varjoon. Tylyt sketsit ja leikit paljastivat rauhallisen ulkokuoren takaa lahjakkaita näyttelijöitä. Poskia läpsyteltiin rakkauden ilmapiirissä ja lippalakitkin saatiin loppuviimein käännettyä. Nuotion jälkeen oli vuorossa RÄP shöy, josta vastasi tyylikäs AGR. Tunnelma oli aurinkolaseilla ja huppareilla täytetyssä yläsalissa hyvä, vaikka hieman aktiivisempaa osallistumista jamittamiseen olisi odottanutkin.

Perjantai alkoi yllätys yllätys auringon paisteella ja lenkillä. Raijan opetus luotasi päivän parilla tunnilla mielenkiintoisella tavalla syvemmälle opeuslapseuteen. Olympialaisista voitiinkin jälleen odottaa mitä vaan. Vuosien varrella niissä on limbottu, heitetty saapasta, hypitty säkeillä, hiihdetty hiekassa ja mitä lie kukakin on päässyt kokeilemaan. Tänä vuonna liukasteltiin näyttävästi mäntysuopalla liukastetulla radalla, heitettiin aivan perinetistä tikkaa, potkittiin puujaloilla palloa, kurlingia isolla kumirenkaalla, saavia täytettiin reikäsellä sangolla ja piirrettinpä vielä seinällä oleva reitti pitkällä kepillä, koko ryhmän avustuksella. Hubaa oli kaikkine omaperäisine suorituksineen.

Iltanuotiolla herkisteltiin mitä oudoimmilla leirimarsujen sketseillä. Mikko ja Teemu vetivät eläkeläisinä elämänsä ehtoolla leiriläisten mielikuvituksen sairaan puoliskon lähes tappiin vääntäessään loppuviimein kättä. Vanhainkodissa tavattiin 27 vuotias vanhus ja epätoivoisen hautausurakoitsijan hommat saivat hieman jatkoa työttömien kavereiden hyppiessä kalliolta rotkoon.

Blue Moment tarjosi illan jatkeeksi F.O.G:n ulkoilmakeikan Lähetyskodin terassilta. Johannes Ahlvikin keulima bändi välitti viestin paremmasta elämästä aina Larsmojärven mökkiläisille saakka. Vahvasti musiikkipainotteinen Pentecostal Movement keskittyi myöhemmällä rukoukseen ja ylistykseen. Viesti oli selvä, Pyhä Henki on tarkoitettu jokaiselle. Heavenly Praise kohotti kiitosta kohti taivasta.
Pentecostal sauna valvotti joitakin vielä aamutunneille.

Lauantai olikin leirin viimeinen täysi päivä, siispä kaikki otettiin irti. Raijan opetustunnin jälkeen oli vuorossa kastepropakandaa Teemu Kunnon opastuksella. Teemu selvensi kasteen merkityksen ehkä selkeimmin koskaan. Propakandan jälkeen pällisteltiin leirikuvassa. Sitten olikin vuorossa leirin oudoin ohjelma. Kaikki oli tarkoitus saada kastumaan jollakin tapaa ja siihen ei tietenkään tarvittu muuta kuin Mikon oudoista oudompi leikki. Kaikki vain terassille ja tiiviiseen ympyrään kestävän nauhan avustuksella. Paketista tuli tiivis ja sehän kuvasi sitä kuinka kamelin on helpompi mennnä neulansilmästä.. tai jotain. No tilanteesta puuttui enään vesi ja sitä tulikin ämpäri kaupalla yläkerran parvekkeelta Mikon naurun säestyksellä. Ihanaa!

Illan nuotiolla lämmiteltiin Kokkolan koomikkojen Mikon, Jarkon ja Markon tyylittämillä leirikäräjillä. Puolustus ja syyttäjä eivät ehkä aivan olleet alansa kärkeä, mutta homma hoitui. Jonnen savukone aiheutti miehelle jo toisen järveen menon leirin aikana. Rakkauden kieli meinasi viedä syyttäjältä nivuset ja eikä puolustuskaan tiennyt mikkiä pidellessään miten tuossa olisi lonkkaa heiluttanut. Laulua kuultiin enemmänkin kolmikon jamitellessa paikallisen artistin taustoilla. Tuomarikin sai osansa, se kun kannettiin kultatuolissa järveen suht vaivattomasti. Käräjien päätteeksi rankaistiin myös leirin sääntöjä rikkoneita kotiin lähdöllä.

Kastejuhlan jälkeen kiiteltiin Herraa hyvästä leiristä Heavenly Praisen luodessa tunnelmaa. Sauna ja uinti seurasivat perinteisesti päivän päätteeksi.

Sunnuntaina vietetiin Jumalanpalvelus jossa nautittiin Ehtoollinen. Raija Oikarinen tiivisti leirin sanoman ja opetuksen jakamalla leiriläisille muistoja, jotka muistuttavat täkeistä asioista Hengellisessä kasvamisessa. Kymmenyksien merkitys valkeni myös Teemu Kunnon opastuksella harvinaisen selkeästi. Hengellisen laulukirjan todellinen merkitys aukesi myös tuossa samaisessa tuokiossa. "Herraa hyvää kiittäkää" soi salissa kasari vivahteisen hard rockin säestyksellä. "Herra kädelläsi" sai rytmin Jonnen tuplabasarista sekä Jannen kitarakompista. Herää vain kysymys milloin seurakunnan päiväkokouksessa hypitään samaan tahtiin ylistäen... voi Herra milloin!?

Leirimarsu Rami herkisteli vielä kiitoksilla kaikille ja kertoi omista kuvioistaan ja tuntemuksistaan.

Leiri päätettiin siivoamalla koko tienoo leirijätöksistä. Pölyt putsattiin viimeistä kolkkaa myöten ja siirtyminen arkeen alkoi. Ikävä leiritunnelmaa, kavereita, yhteisiä hetkiä, uusia tuttavuuksia, ylistyshetikiä, sketsejä, yms. jäi vamaan monelle muullekin. Täällä olis voinut olla vielä toisenkin leirin putkeen.

Suunnistin päivän päätteeksi Fäbodan hiekkarannalle ja kallioille, tuonne meren rannalle, jossa usein on tullut viettettyä hetkiä muistellen ja ikävöiden. Lämpimällä kalliolla, katsellessa auringon laskua, kun se laskeutui veden täyttämään horisonttiin, tuntui kun kuutisenkymmentä kiitosta nousi ylös kohti Taivasta... Kiitos tästä leiristä.


>Therwiz 10.8.<